#3

Aamulla oltiin semi paniikissa, ku ei tajuttu mitää niistä EFn antamista ohjeista, et miten päästään kouluun. Kysyttiin siltä host mumilta et mitä tää oikeen on ja se sano et EF oli antanu meille väärän osotteen joka oli ihan toisella puolella kaupunkia. Sit meille neuvottiin oikee reitti ja löydettiin heti koululle ja oltiin siellä vartti etuajassa. 

Siel koululla ei ollu kuitenkaa ketään ja soitettiin sille meidän liiderille, joka sano et meidän pitiki tavata jossain lähellä olevassa puistossa. Ja tapaamisaika oli puol tuntii myöhemmin, tottakai. Siel puistossa me sit istuttiin tosi pitkään ja oli aivan sairaan kylmä, mut loppujenlopuks porukka saapu, osa tosin ainaki puol tuntii myöhässä. Siel puistossa käytii taas kerran suomalaisessa ryhmässä säännöt läpi ja sit vihdoin meidät jaettiin kansainvälisiin ryhmiin. 

Meillä oli superkiva ryhmä, 11 oppilasta joista 4 suomesta, 3 espanjalaista, 2 saksalaista ja yks itävaltalainen. Meidän opettaja oli supersympaattinen Nicholson, 25 vuotias Bradfordlainen joka on asunu Brightonissa ny kaks vuotta. Se oli tosi kannustava ja heitti kokoaja läppää ja piti tunnelman sellasena et kaikki uskalsi puhuu ja tehä kaikkee. 

Meillä on kolme tuntii kouluu joka päivä ja tänää me alotettii sillä et me tehtiin nimilaput. Sit me kierreltiin kysymäs toisiltamme kysymyksiä jonka jälkeen me saatiin esitellä toisemme. Me oltiin sillee tosi kiva ryhmä et kaikki puhu suunnillee yhtä hyvää enkkua. Sen jälkeen me tehtiin tehtäviä, jotka liitty ennakkoluuloihin kansalaisuuksia kohtaan. Tyyliin et amerikkalaiset turistit on tosi äänekkäitä ja britit juo kokoajan teetä sekä ruotsalaiset on aina blondeja. Sit mietittii onko ne totta vai ei. Lopputunnista viel kehitettiin säännot meidän luokalle. 

Tän jälkeen meil oli puolentoistatunnin tauko jonka aikana me käveltii Heidin ja Saran kanssa rantaa kohti ja löydettiin iso kauppakeskus josta JEEE saatiin simkortit joihin meidän täytyy kyl ostaa joku top up et voidaan soittaa suomeen. Mut nyt mut saa kiinni miten tahansa netin kautta.

Iltapäivällä meillä oli city tour, jossa käytiin kaikkia tärkeimpiä meeting point-paikkoi läpi ja näytettii meille muutenki se keskustan alue. Sillo me päästiin myös ekaa kertaa rannalle, jossa se vesi oli ihan sairaan kylmää. Se kierros oli tosi nopee ja sit liiderit kysy meiltä et osataanko me takas kotiin ite ja me oltii sillee et joo varmaankin ja häivyttiin. Tottakai tän jälkeen me mentiin sit ihan väärään suuntaan bussilla :DDd Siin ku oltiin menty sillä joku 20minuuttia nii mä löysin appsin BH buses jossa on kaikken bussien aikataulut ja siit näkee oman sijainnin ja kaikki Brightonin bussipysäkit. Noooo sit me tultiin samalla bussilla takasin, mut kyl siinä tunti kulu ylimäärästä. Ei se kuitenkaa sillee haitannu, ku päästiin tänne perheeseen päivälliselle, nii se ei ollu ihan heti valmis. Se ruoka oli sit kuitenki tosi hyvää !!! Meidän hostmum oli tehny ite lasagnee joka oli ihan superhyvää ja maistu just samalta ku suomessa.

Tän jälkeen meil oli viel ilta-aktiviteetti, jonne lähettiin bussilla ja löydettiin perille vielä ajoissaki. Samalla käytiin jo toista kertaa tänään starbuckissa ja mun täytyy sanoo et oon dissannu sitä ihan turhaan. Tyyliin parhaita juomia joita oon ikinä maistanu! Ilta-aktiviteetti oli sellane et meillä oli lista valokuvattavia asioita joita meidän piti kuvata tunnin sisällä ja se oli niinku kilpailu et se jonka kuvat oli parhaita nii voitti palkinnon. Harmi et ne kuvat on yhen espanjalaisen iphonessa, koska ne on aika mahtavia. Me siis oltiin Heidin kanssa viiden espanjalaisen kanssa ja en oo nauranu varmaan IKINÄ niin paljoo. Ne otti meidät heti siihen mukaan ja oikeesti se oli niin hulluu ku me juostiin ja kiljuttiin ympäri Brightonia ja esimerkiks lainattiin joidenki 40v juoppojen hattuja et me saatais oikeenlaisia kuvia ja mentiin yhteen kauppaan ja saatiin käyttää niit kortteja ilmaseks et saatiin kuva brittien lipusta.

meidä bussipysäkiltä

Meillä oli siis kaikkeen tähä tunti aikaa, mut me oltiin valmiita puolessa tunnissa ja sit lähettiin Heidin ja kanssa ostaa hedelmiä. Tai niin me kuviteltiin. Siel kaupas ei ollu mitää kauheen freshii joten me päädyttiin karkkihyllylle ja siel oli vaik mitä tarjouksia ja saatiin parilla punnalla ihan superpaljon kaikkee pientä superhyvää. Sit palattiin sinne meidän meetingpointtiin ja YEY ME VOITETTIIN!!

Sit mentii bussilla takas kotiin, tällä kertaa oikeella ja nyt meen pian nukkumaan, koska huomenna meillä on Lontoon sightseeing matka ja me lähetään sinne varttia vaille yheksän. Ens viikon lauantaina meillä on kokopäivä shoppailuaikaa Lontoossa taas. Jee, oikeesti tää muuttuu kokoajan kivemmaks ja kivemmaks. Ja päivän opetus, jos haluaa nauraa, mee espanjalaisten kanssa tekee jotai iha älytöntä!

PS paras kaupan nimi ikinä

naurettii tyylii vartti tälle